Close menu
Close menu

Tunnistaudu

Kirjaudu

Etkö ole vielä jäsen?

Liity jäseneksi
Etusivu / Kerhot / MAOL-Seniorit ry

MAOL-Seniorit ry

Syksyn 2022 kokoukset

MAOL-Seniorien kuukausitapaamiset jatkuvat syyskuun alussa. Lounaskokoukset ovat ravintola Perhon kabinetissa kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo 13.

5.9.  Pirkko Telaranta: Ikämuisti vai muistisairaus
3.10. VTT Kari Kaunismaa: Venäjän historian opetus 2000-luvulla
Eliisa Kaunismaa: Matematiikan opetus ja ukrainalaisten osaaminen
7.11. OKM ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola: Liikkuvin kansakunta ja paras pohjoismaa 2020
12.12  Jouluinen lounas

Kevään 2022 kokoukset

10.1.  Kokoontuminen peruttu
7.2. Kokoontuminen peruttu
1.3. (TiistaiI) Vuosikokous.Kerho maksaa osallistujien lounaat.
4.4. Enter ry
3.5.  Kevätretki. Tutustuminen Tikkurilan kirkkoon

   

Puheenjohtaja
Liisa Lehtonen
lehtosenliisa(at)gmail.com
0400510820

Sihteeri
Eeva Toppari
eeva.toppari(at)gmail.com
0505579878

Seniorikerhon jäseneksi voi liittyä MAOL ry:n kautta  maol.toimisto@maol.fi  tai   puhelimitse p. 050 339 6487

Esitelmien tiivistelmiä

MAOL-Seniorit/ Lounastapaaminen 4.10.2021

Kooste Pekka Puskan esityksestä
Pekka Puska kertoi aluksi lyhyesti monipuolisesta urastaan:

–  lääkäri ja poliitikko
–  koko kansan terveysvalistaja
–  Pohjois-Karjala-projekti
–  Kansanterveyslaitoksen pääjohtajaja
–  Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja
–  Maailmanterveysjärjestön (WHO) asiantuntija ja kroonisten tautien ehkäisyn osaston johtaja

Kansanterveyden historiastamme hän nosti esiin köyhän valtiomme nousun maailman hyvinvointivaltioksi. Elinikämme on kaksinkertaistunut ja kuolleisuus vähentynyt. Ansio siitä on mm. Arvo Ylpön työ lapsikuolleisuuden vähentämiseksi, sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisyn, kulkutautien (mm. tuberkuloosi) vähenemisen. Täten työikäisten kuolleisuus on vähentynyt merkittävästi ja terve ikääntyminen kasvanut.

Virusperäisiä tartuntatautiepidemioita on ollut ja tulee edelleen. Globalisaatio helpottaa hiukan leviämistä, mutta esimerkiksi espanjantauti levisi laajalti entisinä aikoinakin. Hyvä hygienia, rokotukset (esim. isorokko) ja eristäminen auttavat tartuntatautien hallinnassa. Koronarokote on influenssapohjainen ja siksi se saatiin käyttöön niin nopeasti.

Koronan hoidosta hän mainitsi, että hallitus päättää isot linjat ja THL toimii asiantuntijana. Suomi on pärjännyt erittäin hyvin. Korona ei ole vielä vaikuttanut kuolleisuusikään, mutta esimerkiksi Amerikassa se on alentanut sitä 2 vuodella.

Sydän- ja verisuonisairaudet suurin kuolinsyy, lähes joka toinen kuolee niihin. Ne ovat edelleen kansantautimme, vaikka ovat vähentyneet paljon (Sepelvaltimotautiin kuolleet | Findikaattori.fi). Syöpä on toinen suuri kuolinsyy. Suomi oli 1960-luvulla maailman kärkisijalla työikäisten miesten sepelvaltimokuolleisuudessa. Se on vähentynyt siitä noin 20 %. Riskitekijöitä ovat korkea kolesteroli, korkea verenpaine ja tupakointi. Riskitekijöiden väheneminen ja parantunut hoito sekä väestön valistaminen selittävät kuolleisuuden laskun. Ruokavaliossa rasvojen määrä ja laatu (tyydyttyneet/tyydyttymättömät), suolan vähentäminen ja kuitu ovat avainasemassa.

Kansantautien ehkäisyn avainasiat:

–  terveellinen ruokavalio
–  liikunta
–  tupakoinnin välttäminen
–  vähäinen alkoholinkäyttö
–  lihavuuden ehkäiseminen

Elintavoilla on ratkaiseva merkitys sairauksien ehkäisyssä. Kasviöljyt, suolan vähentäminen, vihannekset, viljatuotteet ja kuitu ravinnossa sekä sokerin vähentäminen alentavat mm. kolesterolia, verenpainetta ja lihavuutta.

Liikunnan merkitys korostuu iän karttuessa. Se edellyttää päivittäistä fyysistä aktiivisuutta, jonkin verran myös rasittavaa liikuntaa sekä voimistelua.

Tupakointi tappaa joka toisen käyttäjän. Hyvä suuntaus on, että kouluterveyskyselyn mukaan nuorten tupakointi on vähentynyt.

Alkoholin käytössä huolestuttavaa on viinin lipitys ja jokapäiväinen oluen juonti.

Puskan mielestä kansanterveys on mennyt parempaan suuntaan, johon on jonkin verran osuutta hiukan parantuneella terveydenhoidollakin, vaikka se hoitaakin vain sairauksia, ei ennaltaehkäisyä. Suurin uhka on lihominen ja etenkin nuorten. Syitä siihen on liikunnan vähäisyys, ruoan tarjonta, (se on halpaa), limsat, karkit, koulujen automaatit.

Terveyden riskitekijöitä on perinnöllinen alttius sairauksiin, unen pituus, huumeet, ilmansaasteet, mielenterveys. Psykiatriset sairaudet ovat vähentyneet ja nuortenitsemurhat puolittuneet, mutta ahdistuneisuus ja masentuminen ovat lisääntyneet. Mielenterveyspalveluja tarvitaan lisää.

SOTE:sta

Puskan mukaan SOTE-palveluja ei tarvita ikääntymisen vuoksi, vaan terveyden vuoksi.

Kansanterveyslaki uudistettiin v. 1972. Se on Puskan mukaan hieno laki. Kunnanlääkärijärjestelmä purettiin ja kunnat velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskuksen yksin tai yhdessä naapurikuntien kanssa. Tarkoitus oli siirtää painopistettä ehkäisevään ja avosairaanhoitoon (yleislääkäri, neuvola, hammas- ja kouluterveydenhuolto). Lisäkustannukset jaettiin kunnan ja valtion kesken. Samalla perustettiin keskussairaalat erityissairaanhoitoa varten.

Puskan mukaan keskussairaaloiden hallinnossa on vaikutusvaltaisia henkilöitä, minkä vuoksi rahoitusta ja lääkäreitä on lisätty keskussairaaloille perusterveydenhoidon resurssien kasvamatta. Sipilän hallitus pyrki tekemään SOTE-uudistuksen, jossa on terveydenhoidon lisäksi myös sosiaalipalveluja. Sipilän hallituksen mallissa oli 18 maakuntaa järjestävänä tahona ja niillä vastuu ja julkisen vallan käyttö. Tällä oli tarkoitus vähentää päättäviä tahoja, joita on nyt 200. Kuten tiedämme niin esitys ei toteutunut. Rinteen hallitus linjasi jatkoa, johon Marinin hallitus on sitoutunut. Esitys on riisutumpi SOTE. Heinäkuussa on perustettu 21 hyvinvointialuetta, jotka ovat pääosin maakuntapohjaisia. Helsingin kaupungilla on oma järjestämisvastuu ja HUS:lla erikoissairaanhoitoon liittyviä tehtäviä. Tammikuussa pidetään aluevaalit, joissa valitaan ylintä päätösvaltaa käyttävät aluevaltuustot.

Puska on kirjoittanut kirjan SOTE ja sen pitkä kaari. Hän lahjoitti niitä kaksi kappaletta MAOL- Senioreille ja ne kiertävät jäsenien keskuudessa.

Puskan mielenkiintoisen ja selkeän esityksen jälkeen keskusteltiin ja hän vastasi kysymyksiimme.

Miksi muistisairaudet ovat lisääntyneet?

Yksi syy on varmasti se, että eletään vanhemmiksi. Lisäksi samat edellä mainitut riskitekijät vaikuttavat muistiin, koska aivosairaudet ovat sukua sydän- ja verisuonitaudeille.

Allergioiden lisääntyminen

Yhteys luontoon on katkennut monilta osin. Allergiatutkija Tari Haahtela on tehnyt Karjalan allergiatutkimusta 20 v. Allergian ja astman taustasyyt ovat alkaneet selvitä ja eristyksestä on päästy ehkäisyyn ja siedätykseen. ”Kosketus luontoon rikastaa ihmisen mikrobistoa, vahvistaa immuunipuolustusta ja suojaa sairauksilta.”

Mitä mieltä kannabiksen laillistaminen?

Hän korosti, että on ihan eri asia kannabiksen laillistaminen kuin kannabiksen käytön rangaistavuuden poistaminen. THL selvittää rangaistavuuden poistamista eli että käyttäjälle ei tulisi rikosmerkintää, vaan hänet ohjattaisiin hoitoon.

Nuuskaan aiheuttama riippuvuus tuli myös esiin tässä yhteydessä.

Mitä hän tekisi mielenterveyden parantamiseksi?

Eikö ole muuta tehtävissä kuin lisätä hoitoa? Pitäisikö perustaa projekti? Stressin vähentäminen, sosiaalisen eristenyisyyden vähentäminen ja sosiaalisen yhteenkuuluvaisuuden lisääminen.

Miksi maamme ruotsinkieliset voivat paremmin?

Hän arveli sen johtuvan osin ehkä siitä, että heillä on paremmat sosiaaliset suhteet ja syövät paljon kalaruokaa.

Tutkitun tiedon teemavuosi 2021

Puska muistutti lopuksi, että on tutkitun tiedon teemavuosi.

Koosteen kokosi Eeva Toppari
P.s. Mahdolliset asiavirheet ovat minun!

roolista esimerkiksi yksilön hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toiminnan kannalta. Puskan mukaan

MAOL-Seniorit 2.3.2020

Hetki koskettavien runojen äärellä

Maaliskuun lounastapaamisessa vietimme mieleenpainuvan tunnin koskettavien runojen äärellä. Runohetkemme yllätti varmaan kaikki vaikuttavuudellaan. Jäsenemme Leena Ronkainen esitti alkuun muutaman runon ja johdatteli esiintymistä. Leena on harrastanut jo pidempään runon lausuntaa eri ohjaajien opastamana. Hän lausui aluksi Anni Korpelan Lapsuuteen on pitkä matka, Viljo Kajavan Isoäidin huoneessa on hiljaisuus ja Kaarina Huhtisen Ukki.

Seuraavaksi esiintyjäksi oli jopa kilpailua ja syystä koska samaa Lauri Viidan Äidit vain, nuo toivossa väkevät, oli useammalla valittuna. Jorma Lähde ehti ensimmäisenä. Merja Hölsältä kuulimme Uuno Kailaan Pallokentällä. Leena lausui tässä välissä Anni Korpelan Minä kuljin yksinäisyyden vaatteissa ja Anni Rättyän Pieni kynttilänmyyjä sekä guatemalalaisen runon. Maija-Liisa Karhun valinta oli V.A. Koskenniemen Koulutie. Soili Hirvonen lausui ihan ulkomuistista Lauri Pohjanpään Ihminen itkee. Aimo Kahlos kertoi ja osin myös lauloi elämästään, hänen runonsa oli Armas Järnefeltin Sirkka. Pertti Yli-Paavalniemi kertoi mielenkiintoisesti, miten esittämänsä Jorma Eton Suomalainenliittyi hänen lapsuuteensa.

Erkki Salakka luuli käsittäneensä aiheen väärin, mutta eihän toki. Hän yllätti nimittäin meidät itse laatimillaan runoilla. Ensimmäinen oli 10 rivin (vaatimus koulussa) Kalevalan poljentoon kirjoitettu. Toisen Renkinä kesän hän olikin jo kirjoittanut vapaaehtoisesti opiskeluaikansa kesätyöstä ja rivejä ei laskettu enää. Jorma Holopainen tapaili Eino Leinon Lapin kesää. Maija-Liisa Turunen ei tiennyt runonsa tekijää ja minä en muista runon nimeä.

Lopuksi Leena lausui Ystävyyden runon. Sen on tehnyt arvo Turtiainen Eva Polttilan anopille, ja Leena oli saanut sen käyttöönsä Polttilalta.

Taas kerran koin positiivisen yllätyksen, mitä monilahjakkuuksia joukossamme on – ei vain ”kuivia fakkeja”. Oheistarinat nimittäin loivat runoihin vielä kunkin omakohteisen tunteen.

Eeva Toppari
sihteeri

MAOL-Seniorit 13.1.2020

Uuden (?) vuosikymmenen ensimmäisessä lounastapaamisessamme meille esiintyi taikuri, tietokirjailija Martti Siren. MAOL ry:n MFKA-Kustannus on julkaissut hänen kaksi kirjaansa: Viisi viiriäistä ja kaksi kelmiä  ja Suklaakarkkeja Sammosta. Hän on pitänyt mm. matematiikan taikatemppujen työpajoja n. 100 kpl. Niitä on tilattu mm. veso-päiville ja MAOL-kerhojen tilaisuuksiin. Hänen on aina laatinut työpajaan 20-24 -sivuisen ohjevihon, niitä on kertynyt hänelle jo toistasataa. Ne nopeuttivat kirjojen tuottamista. Nyt hänellä on tekeillä MFKA-Kustannukselle jo kolmas kirja Syntymäpäiväparadoksi.
Alla on hänen itsensä selostus toiminnastaan. Liitän oheen myös hänen pp-esityksensä.

Taikuri Sirenin tärkeimmät osa-alueet työssäni taikurina ovat

  • taikuriesitykset lähinnä aikuisille (merkkipäivät, yritysten juhlat, pikkujoulut, häät) sekä erilaiset tapahtumat, joissa on koko perhe liikkeellä (markkinat, tavaratalot, jne)

Suurin osa tilaisuuksista, joissa esiinnyn, on suljettuja tapahtumia, kuten tuo eilinen luentokin.  

  • Taikuriesitykset historiallisissa tapahtumissa, kuten keskiaikamarkkinat tyyppisissä tilaisuuksissa.
  • Taikatemppujen koulutus (taikurit, opettajat)
  • Taikuriesitykset näkövammaisille (ehkäpä ainoa taikuri Euroopassa, jolla edes on tällainen esitys)
  • kirjaprojektit 

Esitin luennolla muutaman taikatempun. Niistä se kolikkoennustusjuttu on kirjasta Viisi Viiriäistä ja kaksi kelmiä sivulla 26 – 28 nimellä Temppu, joka ei huijannut Einsteinia.  

Luennolla en kertonut tempun historiasta, mutta kirjassa siitä on reilun puolen sivun verran juttua.

Ajatustenlukutaulut ovat saman kirjan sivuilla 64 – 66.

Ympyrästä Neliö on edelleen saman kirjan sivuilla 58 – 59.

Taikatemppu, jossa Liisa valitsi yhden pelikortin ja minä tiesin sen pata seitsemäksi ei ole matemaattinen taikatemppu, eikä löydy näistä kahdesta kirjastani.

Vantaalla 16.1.2020

Eeva Toppari

MAOL:n seniorikerho 7.10.2019

Vanhenemisesta

Neurologian erikoislääkäri Kati Juva, Psykiatriakeskus – HUS

Suomalaisten elinikä kasvaa tunnetusti jatkuvasti, niin että nyt syntyvistä lapsista puolet elää ennusteiden mukaan satavuotiaiksi.  Usein kuulee puhuttavan eläkepommista: Eläkeläisväestö kasvaa niin nopeasti että työssäkäyvän väestön tulee olemaan mahdotonta kustantaa heidän eläkkeensä ja yhä lisääntyvät hoitokustannukset. 95-vuotiaista noin puolella esiintyy muistisairauksia. Niinpä jokaiselle ikääntyvälle ihmiselle aivoterveyden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeätä. Uhkia ovat muistisairaudet ja tosiasia että 75. ikävuoden jälkeen aivotoiminta keskimäärin laskee. Korkea verenpaine ja ylipaino ovat riskitekijöitä myös aivoterveyden kannalta.

Päivittäisellä liikunnalla ja monipuolisella ruokavaliolla, johon ei kuulu kovia rasvoja eikä punaista lihaa mutta joka sisältää mm. kotimaista kalaa ja kasviksia, marjoja ja oliiviöljyä, kalkkia ja D-vitamiinia voidaan hidastaa aivoterveyden heikkenemistä. Muistisairauksia voidaan torjua esimerkiksi lukemalla, bingoilla, sanaristikoilla, sudokuilla ja aivojumpalla. Kulttuurin harrastaminen samoin kuin ihmisten kanssa oleminen pidentävät ikää ja hidastavat muistin heikkenemistä. Toisaalta masennus altistaa muistisairauksille.

Siltä varalta että vanhemmiten joutuu turvautumaan muiden hoidettavaksi, hoidon toteutuminen haluamallaan tavalla kannattaa etukäteen pyrkiä varmistamaan hoitotahdolla eli hoitotestamentilla.  Myös taloudelliset asiat täytyy hoitaa ennen kuin muistisairaus iskee. Tämän varalta pitäisi terveenä tehdä dunvalvontavaltuutus, jossa määrätään, miten asiat hoidetaan, kun siihen ei itse enää kykene. Tarvittaessa käräjäoikeus nimittää virallisen edunvalvojan, jolle kuuluu tosin vain taloudellinen edunvalvonta.

Tarkempaa tietoa vanhenemisen edellyttämistä järjestelyistä voi hankkia  goglaamalla Suomen muistiasiantuntijat ry  tai tämän yhdistyksen julkaisemasta  kirjasta Miten turvaan tahtoni toteutumisen?: opas oikeudelliseen ennakointiin.

Johannes Paasonen

MAOL seniorit 2.9.2019

Professori Johanna Tamminen, Ilmatieteen laitos

Satelliittitutkimus apuna ilmakehän tutkimuksessa

Eri maiden ja järjestöjen laukaisemien satelliittien tuottamaa tietoa käytetään mm. meteorologisten säätiedotteiden laatimiseen, ilmakehän koostumuksen tutkimiseen ja maanpinnan muodon tutkimiseen. Satelliittihavainnot perustuvat maan ja meren pinnasta, ilmakehästä ja pilvistä avaruuteen poistuvan säteilyn mittaukseen. Niistä voidaan tunnistaa pilvien, aerosolien, maanpinnan ja meren ominaisuuksia, tehdä yläilmakehän otsonimittauksia sekä tuulen nopeuksia.

Satelliittien tuottaman tiedon avulla on voitu todeta, että otsonikerroksen uhkaava oheneminen on loppunut aromaattisten hiilivetyjen käytön kiellon jälkeen ja otsoniaukot ovat umpeutuneet. Samoin on voitu todeta päästövähennysten vaikutus.  Satelliittien avulla saadaan tietoa ilmakehän hiilidioksidin ja typen oksidien pitoisuuden kehityksestä ja reaaliaikaista tietoa esimerkiksi tulivuorenpurkausten aiheuttamasta ilmakehän hiukkaspitoisuuden noususta.

A-train -nimisen kuuden satelliitin konstellaatiossa satelliitit kiertävät maapalloa muutaman minuutin välein 705 kilometrin korkeudessa. Niiden tuottamia kollektiivisia havaintoja voidaan käyttää tuottamaan korkean resoluution kolmiulotteisia kuvia maapallon ilmakehästä ja pinnasta. A-train -satelliittien kanssa synkronoituna toimivassa vuonna 2004 laukaistussa Aura-satelliitissa on Suomen Meteorologisen Instituutin kehittämä otsonia kartoittava laite OMI.  Sodankylän arktisessa avaruuskeskuksessa polaarisatelliittien välittämiä havaintoja jalostetaan ja jaellaan lähes reaaliaikaisesti Suomesta, Euroopasta ja koko pohjoiselta pallonpuoliskolta.

Johannes Paasonen