Close menu
Close menu

Tunnistaudu

Kirjaudu

Etkö ole vielä jäsen?

Liity jäseneksi
Etusivu / Kerhot / MAOL-Seniorit ry

MAOL-Seniorit ry

Hyvät MAOL-Seniorit

Vuosi on taas vierähtänyt melkein loppuun.

Tämä vuosi onkin ollut kaikista vuosistani erikoisin kaikkien erilaisten uutisten , tiedotustilaisuuksien ja rajoitusten takia. Seniorikerho ehti kokoontua kaksi kertaa alkuvuodesta ja sitten alkoi muutosten kevät. Nyt näyttää tilanne jo hiukan valoisammalta, koska saatamme alkuvuodesta saada rokotuksia pandemiaa vastaan.

Toivon, että voisimme kokoontua mahdollisimman pian kunhan rajoitukset helpottuvat. Kevään ohjelma on siis vielä täysin auki ja Perhon kabinetti kiinni. Toukokuisen kevätretken optio on vielä olemassa, katsotaan onnistuuko se tulevana vuonna.
Tässä tilanteessa emme riskeeraa omaa ja toistemme terveyttä, vaan kestämme maskien ja käsipesujen kanssa.

Toivotan kaikille kerholaisille hyvää uutta vuotta 2021  –  valon määrä on jo lisääntymässä.

Malmilla Tapanina 2020

Kerhon hallituksen puolesta Liisa Lehtonen, pj

 

Käythän tarkistamassa tietosi jäsenrekisterissä alla olevan ohjeen avulla.

MAOLin jäsensivut

MAOLin kotisivut: maol.fi

Valitse ylävalikosta: Jäsenille/Kirjaudu – toiminto

    • Jos olet unohtanut salasanasi tai et ole kirjautunut vielä jäsensivuille, niin Tilaa uusi salasana
    • – Jos olet vaihtanut sähköpostiosoitteesi, ilmoita toimiva sähköpostiosoitteesi joko kerhon pääkäyttäjälle tai MAOL:n toimistoon (maoltoimisto@maol.fi.)

 Jäsentietoni

    • Avaamalla jäsentietojen muutoslomakkeen, pääset muuttamaan omia tietojasi sekä näkemään kerhosi, kerhotehtäväsi ja jäsenlaskusi.

Tietosuojaseloste: Tutustu tietosuojaselosteeseen.

Seniorikerhon jäseneksi voi liittyä MAOL ry:n kautta  maol.toimisto@maol.fi  tai   puhelimitse p. 050 339 6487

Puheenjohtaja
Liisa Lehtonen
lehtosenliisa(at)gmail.com
0400510820

Sihteeri
Eeva Toppari
eeva.toppari(at)gmail.com
0505579878

Kerhon puheenjohtaja Liisa ja sihteeri Eeva kiittävät rahastonhoitaja Sainia ansiokkaasta työstä.

          

Esitelmien tiivistelmiä

MAOL-Seniorit 2.3.2020

Hetki koskettavien runojen äärellä

Maaliskuun lounastapaamisessa vietimme mieleenpainuvan tunnin koskettavien runojen äärellä. Runohetkemme yllätti varmaan kaikki vaikuttavuudellaan. Jäsenemme Leena Ronkainen esitti alkuun muutaman runon ja johdatteli esiintymistä. Leena on harrastanut jo pidempään runon lausuntaa eri ohjaajien opastamana. Hän lausui aluksi Anni Korpelan Lapsuuteen on pitkä matka, Viljo Kajavan Isoäidin huoneessa on hiljaisuus ja Kaarina Huhtisen Ukki.

Seuraavaksi esiintyjäksi oli jopa kilpailua ja syystä koska samaa Lauri Viidan Äidit vain, nuo toivossa väkevät, oli useammalla valittuna. Jorma Lähde ehti ensimmäisenä. Merja Hölsältä kuulimme Uuno Kailaan Pallokentällä. Leena lausui tässä välissä Anni Korpelan Minä kuljin yksinäisyyden vaatteissa ja Anni Rättyän Pieni kynttilänmyyjä sekä guatemalalaisen runon. Maija-Liisa Karhun valinta oli V.A. Koskenniemen Koulutie. Soili Hirvonen lausui ihan ulkomuistista Lauri Pohjanpään Ihminen itkee. Aimo Kahlos kertoi ja osin myös lauloi elämästään, hänen runonsa oli Armas Järnefeltin Sirkka. Pertti Yli-Paavalniemi kertoi mielenkiintoisesti, miten esittämänsä Jorma Eton Suomalainenliittyi hänen lapsuuteensa.

Erkki Salakka luuli käsittäneensä aiheen väärin, mutta eihän toki. Hän yllätti nimittäin meidät itse laatimillaan runoilla. Ensimmäinen oli 10 rivin (vaatimus koulussa) Kalevalan poljentoon kirjoitettu. Toisen Renkinä kesän hän olikin jo kirjoittanut vapaaehtoisesti opiskeluaikansa kesätyöstä ja rivejä ei laskettu enää. Jorma Holopainen tapaili Eino Leinon Lapin kesää. Maija-Liisa Turunen ei tiennyt runonsa tekijää ja minä en muista runon nimeä.

Lopuksi Leena lausui Ystävyyden runon. Sen on tehnyt arvo Turtiainen Eva Polttilan anopille, ja Leena oli saanut sen käyttöönsä Polttilalta.

Taas kerran koin positiivisen yllätyksen, mitä monilahjakkuuksia joukossamme on – ei vain ”kuivia fakkeja”. Oheistarinat nimittäin loivat runoihin vielä kunkin omakohteisen tunteen.

Eeva Toppari
sihteeri

MAOL-Seniorit 13.1.2020

Uuden (?) vuosikymmenen ensimmäisessä lounastapaamisessamme meille esiintyi taikuri, tietokirjailija Martti Siren. MAOL ry:n MFKA-Kustannus on julkaissut hänen kaksi kirjaansa: Viisi viiriäistä ja kaksi kelmiä  ja Suklaakarkkeja Sammosta. Hän on pitänyt mm. matematiikan taikatemppujen työpajoja n. 100 kpl. Niitä on tilattu mm. veso-päiville ja MAOL-kerhojen tilaisuuksiin. Hänen on aina laatinut työpajaan 20-24 -sivuisen ohjevihon, niitä on kertynyt hänelle jo toistasataa. Ne nopeuttivat kirjojen tuottamista. Nyt hänellä on tekeillä MFKA-Kustannukselle jo kolmas kirja Syntymäpäiväparadoksi.
Alla on hänen itsensä selostus toiminnastaan. Liitän oheen myös hänen pp-esityksensä.

Taikuri Sirenin tärkeimmät osa-alueet työssäni taikurina ovat

  • taikuriesitykset lähinnä aikuisille (merkkipäivät, yritysten juhlat, pikkujoulut, häät) sekä erilaiset tapahtumat, joissa on koko perhe liikkeellä (markkinat, tavaratalot, jne)

Suurin osa tilaisuuksista, joissa esiinnyn, on suljettuja tapahtumia, kuten tuo eilinen luentokin.  

  • Taikuriesitykset historiallisissa tapahtumissa, kuten keskiaikamarkkinat tyyppisissä tilaisuuksissa.
  • Taikatemppujen koulutus (taikurit, opettajat)
  • Taikuriesitykset näkövammaisille (ehkäpä ainoa taikuri Euroopassa, jolla edes on tällainen esitys)
  • kirjaprojektit 

Esitin luennolla muutaman taikatempun. Niistä se kolikkoennustusjuttu on kirjasta Viisi Viiriäistä ja kaksi kelmiä sivulla 26 – 28 nimellä Temppu, joka ei huijannut Einsteinia.  

Luennolla en kertonut tempun historiasta, mutta kirjassa siitä on reilun puolen sivun verran juttua.

Ajatustenlukutaulut ovat saman kirjan sivuilla 64 – 66.

Ympyrästä Neliö on edelleen saman kirjan sivuilla 58 – 59.

Taikatemppu, jossa Liisa valitsi yhden pelikortin ja minä tiesin sen pata seitsemäksi ei ole matemaattinen taikatemppu, eikä löydy näistä kahdesta kirjastani.

Vantaalla 16.1.2020

Eeva Toppari

MAOL-Seniorit  9.12.2019

Vuoden 2019 viimeisessä lounastapaamisessa 9.12. meillä oli haastateltavana kirjailija Johanna Venho. Häneltä ilmestyi syksyllä historiallinen romaani Sylvi Kekkosesta, Ensimmäinen nainen. Se pääsi Finlandia-palkintoehdokkaaksi ja palkittiinkin kaunokirjallisuuden lukijapalkinnolla. Kirjailijan toivomuksesta haastattelimme häntä pj. Liisa Lehtosen ja allekirjoittaneen kanssa, myös osallistujat tekivät hyviä kysymyksiä.

Ensimmäinen nainen on fiktiivinen tarina Sylvi Kekkosesta presidentin puolisona ja varjossa, äitinä, kirjailijana ja maan äitinä. Johanna Venho oli hyvin perehtynyt Sylvin elämään mm. hänen kirjallisen tuotantonsa ja kirjeenvaihtonsa Urhon kanssa, keskusteluissa hänen sukulaistensa ja Anne Mattssonin Sylvi Kekkosen elämäkerta kautta.

Romaanin fiktiivisyydestä huolimatta siinä on ilmeisen paljon myös faktaa perehtymisen ansiosta. Meitä tietysti kiinnostikin kovasti, mikä on fiktiota ja mikä faktaa. Venho totesi tyytyväisenä, että kirjailija on silloin onnistunut, jos lukija joutuu pohtimaan tuota. Siitä huolimatta hän antoi perusteellisen selvityksen moneen kysymykseemme koskien mm. avioliittoa, perheenäitiyttä, roolia presidentin vaimona, Kekkosen naissuhteita.

Netistä löytyy paljon hyviä arvosteluja Venhon kirjasta. Jos vähänkin on kiinnostusta Sylvi Kekkosen elämään, niin suosittelen kirjaa. Venho hahmottelee siinä vakuuttavasti Sylvin ristiriitaista henkilökuvaa.

Johanna Venho oli mukava ja helppo haastateltava. Tilaisuus oli lämminhenkinen ja vuorovaikutteinen.

Vantaalla 16.1.2020

Eeva Toppari

MAOL:n seniorikerho  4.11.2019

MILLAISEN KAUPUNGIN ME HALUAMME

MAOL-Senioreiden marraskuun lounastapaaminen alkoi otsikon mukaisella vuoropuhelulla. Saimme vuoropuhelun virittäjäksi Emma Terämän Suomen ympäristökeskuksesta (SYKE). Emma Terämä on tekniikan tohtori ja kestävän kehityksen tutkija. Hän johtaa SYKE:n Kestävän kaupungistumisen strategista ohjelmaa ja toimii monissa kansainvälisissä ja suomalaisissa hankkeissa. Hän tutkii mm. kaupunkilaisten ja kaupunkien mahdollisuuksia vaikuttaa samanaikaisesti hyvinvointiin ja ilmastonmuutokseen.

Hän aloitti kertomalla, että ei esitelmöi vaan haluaa käydä kanssamme vuoropuhelua muutamien otsikoiden ja kuvaajien pohjalta (liitteenä).

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET (17 KPL)

https://www.ykliitto.fi/yk-teemat/kestava-kehitys/kestavan-kehityksen-tavoitteet

Tavoitteet on sovittu YK:n huippukokouksessa v. 2015 ja niiden on tarkoitus ohjata maailman kehitysponnisteluja v. 2030 asti. Tavoite 11 on Taata turvalliset ja kestävät kaupungit sekä asuinyhdyskunnat. Miten se toteutetaan, oli vuoropuhelumme teema.

Terämän mukaan tavoitteiden toteutumiseksi työtä tulee tehdä sekä järjestelmätasolla että henkilötasolla. Ei riitä, että toimitaan vain valtiotasolla ja hallituksen päätöksillä. Kaupungeilla on tärkeä merkitys, jotta hienot tavoitteet saadaan toteutettua. New Yorkin pormestari ryhtyi toimeen ensimmäisenä ja toisena Helsinki pormestari Vapaavuoren johdolla. Hiilivapaa Helsinki –kampanja alkoi v. 2015 energiakeskustelulla.

https://www.hel.fi/static/helsinki/julkaisut/SDG-VLR-Helsinki-2019-fi.pdf

http://smartenergytransition.fi/fi/kivihiilen-kulutus-ja-vaihtoehdot-suomessa/

Keskustelimme Helsingin nykyisestä energian tuotannosta ja sen mahdollisista vaihtoehdoista. Lahden kaupunki on luopunut kivihiilen käytöstä.

Helsinki valmistelee kansainvälistä Helsinki Energy Challenge -haastekilpailua, jolla haetaan ratkaisua kivihiilen korvaamiseen Helsingin lämmityksessä mahdollisimman kestävästi ja mahdollisimman vähäisellä biomassan käytöllä.

https://www.sttinfo.fi/tiedote/helsinki-valmistelee-kansainvalista-haastekilpailua-kivihiilen-korvaamiseksi?publisherId=60590288&releaseId=69867005

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/300737/SYKEra_15_2019.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kaupungin ja maaseudun hiilijalanjäljessä ei ollut suuria eroja. Sisemmällä kaupunkialueella oli pienin hiilijalanjälki. Tuloksessa ei tosin ollut huomioitu asumista, myöskään Länsimetro ei ollut silloin vielä valmis.

Kotitalouksien kulutuksella on erittäin suuri merkitys Suomen päästöille, sillä se aiheuttaa moninkertaiset kasvihuonekaasupäästöt julkiseen kulutukseen ja investointeihin verrattuna. Kotitalouksien kulutus aiheutti 66 prosenttia, julkinen kulutus 12 prosenttia ja investoinnit 19 prosenttia päästöistä vuonna 2015.

https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Suomen_kotitalouksien_kulutuksen_hiilija(49873)

Yksilötasolla on siis paljon vielä tehtävissä.

 Liikenteen kasvihuonepäästöt ja energian kulutus ovat edelleen suuret. Suomen nykyhallituksen ohjelmassa päästöjen vähentämiseksi on kiinnitetty huomio lähinnä henkilöautoliikenteeseen. Norjassa sen sijaan on keskitytty myös isomman kaluston sähköistämiseen.

https://www.stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/kulutuksen-hiilijalanjaljen-seurantaa-tarvitaan/

Terämö tiedusteli, olemmeko huolestuneita ilmastonmuutoksesta ja jos niin miksi.

Yhteishyvän  lukijatutkimuksen mukaan ilmaston tila huolettaa suomalaisia.

https://yhteishyva.fi/artikkeli/yhteishyva-selvitti-lahes-kaksi-kolmesta-on-vahent/1iMZLutN9AH4nafWeErTYA

Tutkijat ovat kehittäneet planetaarisen eli koko planeetan terveellisen ruokavalion. https://yle.fi/uutiset/3-10600684 , https://yle.fi/uutiset/3-11057715

Keskusteltiin omien kulutustottumuksien merkityksestä ja tarjonnasta ja siinä yhteydessä mm. Unicafen naudanlihasta luopumisesta.

Tässä yhteydessä olimme hiukan eri mieltä Terämön kanssa siitä, onko meidän sukupolvemme ollut kuluttava vai säästävä.  Hänen mukaansa tarvittaisiin ylisukupolvien tutkimusta sen todistamiseksi.

Netistä on saatavilla laskureita oman hiilijalanjäljen laskemiseksi.  Tässä yksi linkki laskureihin: https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Ilmasto_ja_ilma/Ilmastonmuutoksen_hillinta/Laske_hiilijalanjalki

http://sustainablediets.fi/en/wp2/

SYKE:llä on eri yhteistyötahoja hiilijalanjälkemme pienentämiseksi, yksi niistä on Mankolan koulu

 

https://www.hs.fi/kaupunki/hyvinkaa/art-2000006269035.html

https://www.hs.fi/koti/art-2000005701141.html

Kaupungit toimijoina ovat olennaisessa asemassa. Kaupunkisuunnittelussa olisi huomioitava luonnon terveyshyödyt.

Keskustelusta ja kuvista koosti Eeva Toppari

MAOL:n seniorikerho 7.10.2019

Vanhenemisesta

Neurologian erikoislääkäri Kati Juva, Psykiatriakeskus – HUS

Suomalaisten elinikä kasvaa tunnetusti jatkuvasti, niin että nyt syntyvistä lapsista puolet elää ennusteiden mukaan satavuotiaiksi.  Usein kuulee puhuttavan eläkepommista: Eläkeläisväestö kasvaa niin nopeasti että työssäkäyvän väestön tulee olemaan mahdotonta kustantaa heidän eläkkeensä ja yhä lisääntyvät hoitokustannukset. 95-vuotiaista noin puolella esiintyy muistisairauksia. Niinpä jokaiselle ikääntyvälle ihmiselle aivoterveyden ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeätä. Uhkia ovat muistisairaudet ja tosiasia että 75. ikävuoden jälkeen aivotoiminta keskimäärin laskee. Korkea verenpaine ja ylipaino ovat riskitekijöitä myös aivoterveyden kannalta.

Päivittäisellä liikunnalla ja monipuolisella ruokavaliolla, johon ei kuulu kovia rasvoja eikä punaista lihaa mutta joka sisältää mm. kotimaista kalaa ja kasviksia, marjoja ja oliiviöljyä, kalkkia ja D-vitamiinia voidaan hidastaa aivoterveyden heikkenemistä. Muistisairauksia voidaan torjua esimerkiksi lukemalla, bingoilla, sanaristikoilla, sudokuilla ja aivojumpalla. Kulttuurin harrastaminen samoin kuin ihmisten kanssa oleminen pidentävät ikää ja hidastavat muistin heikkenemistä. Toisaalta masennus altistaa muistisairauksille.

Siltä varalta että vanhemmiten joutuu turvautumaan muiden hoidettavaksi, hoidon toteutuminen haluamallaan tavalla kannattaa etukäteen pyrkiä varmistamaan hoitotahdolla eli hoitotestamentilla.  Myös taloudelliset asiat täytyy hoitaa ennen kuin muistisairaus iskee. Tämän varalta pitäisi terveenä tehdä dunvalvontavaltuutus, jossa määrätään, miten asiat hoidetaan, kun siihen ei itse enää kykene. Tarvittaessa käräjäoikeus nimittää virallisen edunvalvojan, jolle kuuluu tosin vain taloudellinen edunvalvonta.

Tarkempaa tietoa vanhenemisen edellyttämistä järjestelyistä voi hankkia  goglaamalla Suomen muistiasiantuntijat ry  tai tämän yhdistyksen julkaisemasta  kirjasta Miten turvaan tahtoni toteutumisen?: opas oikeudelliseen ennakointiin.

Johannes Paasonen

MAOL seniorit 2.9.2019

Professori Johanna Tamminen, Ilmatieteen laitos

Satelliittitutkimus apuna ilmakehän tutkimuksessa

Eri maiden ja järjestöjen laukaisemien satelliittien tuottamaa tietoa käytetään mm. meteorologisten säätiedotteiden laatimiseen, ilmakehän koostumuksen tutkimiseen ja maanpinnan muodon tutkimiseen. Satelliittihavainnot perustuvat maan ja meren pinnasta, ilmakehästä ja pilvistä avaruuteen poistuvan säteilyn mittaukseen. Niistä voidaan tunnistaa pilvien, aerosolien, maanpinnan ja meren ominaisuuksia, tehdä yläilmakehän otsonimittauksia sekä tuulen nopeuksia.

Satelliittien tuottaman tiedon avulla on voitu todeta, että otsonikerroksen uhkaava oheneminen on loppunut aromaattisten hiilivetyjen käytön kiellon jälkeen ja otsoniaukot ovat umpeutuneet. Samoin on voitu todeta päästövähennysten vaikutus.  Satelliittien avulla saadaan tietoa ilmakehän hiilidioksidin ja typen oksidien pitoisuuden kehityksestä ja reaaliaikaista tietoa esimerkiksi tulivuorenpurkausten aiheuttamasta ilmakehän hiukkaspitoisuuden noususta.

A-train -nimisen kuuden satelliitin konstellaatiossa satelliitit kiertävät maapalloa muutaman minuutin välein 705 kilometrin korkeudessa. Niiden tuottamia kollektiivisia havaintoja voidaan käyttää tuottamaan korkean resoluution kolmiulotteisia kuvia maapallon ilmakehästä ja pinnasta. A-train -satelliittien kanssa synkronoituna toimivassa vuonna 2004 laukaistussa Aura-satelliitissa on Suomen Meteorologisen Instituutin kehittämä otsonia kartoittava laite OMI.  Sodankylän arktisessa avaruuskeskuksessa polaarisatelliittien välittämiä havaintoja jalostetaan ja jaellaan lähes reaaliaikaisesti Suomesta, Euroopasta ja koko pohjoiselta pallonpuoliskolta.

Johannes Paasonen