Close menu
Close menu

Kirjaudu sisään

Etkö ole vielä jäsen?

Liity jäseneksi
Etusivu / Historia

Kerhotoiminta sai alkunsa vuonna 1917, jolloin Viipurin nuoret matematiikan opettajat ryhmittyivät virkistyäkseen alustuksin ja keskusteluin väsyttäväksi ja yksitoikkoiseksi kokemansa koulutyön lomassa. Tavaksi tuli pohtia joka vuosi yhdessä matematiikan ylioppilastehtäviä yhtenäisen korjaustyön ja arvostelun kehittämiseksi. Tästä lähti paikalliskerhojen kehitys. Nykyään MAOLilla on 29 paikalliskerhoa ympäri Suomen.

Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry perustettiin 3.6.1935. Perustaminen tapahtui ajankohtana, jolloin eri kansalaispiireissä yhdistäytyminen koettiin tärkeäksi aatteellisten ja aineellisten etujen valvonnan vuoksi. Sääntöjen tarkoitepykälässä liiton tehtäväksi määriteltiin jäsenten kasvatusopillisten ja tieteellisten harrastusten edistäminen sekä heidän yhteiskunnallisten ja taloudellisten etujen valvominen. Käytännön työ suunnattiin aluksi koulutus- ja harrastustoiminnan kehittämiseen sekä oman kirjaston ja oman julkaisun aikaansaamiseen, koska monien opettajien oli vaikea pysyä ajan tasalla ahertaessaan koulussaan aineryhmänsä ainoana edustajana.

Matemaattisten Aineiden Aikakauskirja MAA julkaistiin 1936. Se oli liiton ensimmäinen oma julkaisu. Päätoimittajaksi valittiin liiton puheenjohtaja Bruno Malmio. Julkaisu tuli neljä kertaa vuodessa. Sotavuosien aikana toimitus oli haastavaa, mutta aina saatiin julkaisu kasaan. Myöhemmin toisena julkaisuna MAOL alkoi tuottaa Relaatio-lehteä. Se perustettiin sisäisen tiedottamisen tehostamiseksi ja kulki aluksi nimellä “MAOL tiedottaa”. Relaatio ja MAA yhdistyivät myöhemmin yhdeksi julkaisuksi: Dimensio-lehdeksi.

MAA-julkaisu ei ollut ainoa haaste liitolle sotavuosien aikana. Sota vaikutti koulujen toimintaan ja opetuksen tasoon merkittävästi. Liitto ajoi kuitenkin sille tärkeiden asioiden puolta kuten matematiikan, fysiikan ja kemian tuntimäärien lisäämistä peruskouluihin ja lukioihin. Myös koulutuspäivien järjestäminen maaseudulla oli haasteellista ja 40-luvun jälkipuoliskolla ne pidettiin vuosittain Helsingissä. Vuonna 1950 tapahtuma järjestettiin Jyväskylässä, minkä jälkeen niitä alettiin taas järjestää muuallakin kuin pääkaupungissa. Koulutukset ovat olleet tärkeä osa liiton toimintaa alusta asti.

1959 perustettiin kilpailutoimikunta. Ensimmäiset valtakunnalliset matematiikkakilpailut pidettiin 26.4.1960. Osallistujia oli 262 koulusta 4 764 oppilasta. Yhteistyötä tehtiin mm. Suomen Säästöpankkiliiton kanssa, mikä avasi yhteydet ja yhteistyön ovet yrityselämään. 1967 kansalliset lukion fysiikka- ja kemiakilpailut tulivat mukaan.

1960-luku oli kemian ja fysiikan oikeuksien taistelua. Esimerkiksi tuntimäärät olivat vähäisempiä Suomessa muihin Pohjoismaihin verrattuna. 1961 MAOL toi esille ajan kiihtyvän teknistymisen, mikä edellytti aktiivisilta kansalaisilta matemaattis-luonnontieteellisiä perustaitoja. Työryhmien voimin laadittiin ehdotukset keskikoulun ja lukion fysiikan sekä kemian oppiennätyksiksi ja metodisiksi ohjeiksi. Ehdotus vaikutti lopulta 1966 kouluhallituksen antamaan uuteen opetussuunnitelmaan.

60-luvulla automaattisten tietojenkäsittelyn opetus eli ATK otettiin kokeiluun eri kouluissa Suomessa. Liiton puheenjohtaja Jarkko Leino korosti vuonna 1974 koulun velvollisuutta antaa perustietous tietokoneesta. Hän kertoi MAA:n pääkirjoituksessaan 20.8.1974 tietokoneen tulleen yhteiskunnan tehokkaaksi työaseeksi ja suurimman osan oppilaista olevan sen kanssa tekemisissä elämänsä aikana. Leino oli oikeassa. Pian perustettiin työryhmä Kouluhallituksen asettamana. Työryhmä tähtäsi siihen, että tietojenkäsittelyn opetus olisi peruskoulussa ja lukiossa joustava kokonaisuus ja loisi korkeakouluopinnoille pohjaa. Peruskoulun tietojenkäsittelyn opetuksen yleistavoitteiksi työryhmä määritti oppilaan valmistamisen elämään yhteiskunnassa, jossa ATK:lla oli kasvava merkitys. Lukiossa oppilaan tuli tottua suunnitelmien itsenäiseen tekemiseen ja täsmällisten mallien käyttämiseen. Vuonna 1985 tietotekniikka tuli viimein yläasteen valinnaisaineeksi ja koko ikäluokan ulottuville. Monissa lukioissa sitä opetettiin vapaaehtoisina kursseina.

1970-luvun alussa liiton jäsenmäärä kasvoi huimasti. Jäseniä oli jo lähemmäs 2 000. Vuosikymmenen alussa otettiin myös MAOLin toimisto käyttöön ja ensimmäinen työntekijä palkattiin. Toimisto perustettiin helpottamaan kerhojen työtä, mitä oli huiman jäsenmäärän kasvun seurauksena tullut aikaisempaa enemmän. Kerhoissa syntyi kuitenkin opetusta ja kouluelämää edistäviä työmuotoja. Fysiikka ja kemia ryydittivät kerhojen ohjelmaa.

Opetusministeri velvoitti 80-luvun alussa kouluhallituksen laatimaan peruskoulun kehittämisohjelman vuosikymmentä varten. Vuonna 1982 ohjelma valmistui ja samalla tuli koulumuodon uusi tuntijako. Matemaattisten aineiden asema heikkeni: matematiikan viikkotuntimäärä aleni 10:stä 9:ään, fysiikan ja kemian 7:stä 6:een. Tunnit nipistettiin yhdeksänneltä kouluvuodelta ja muutos tuntui sen vuoksi kipeältä. Ratkaisu johtui ruotsin kielen ja oppilaanohjauksen aseman voimistumisesta. Kaikki tämä johti opetussisällön karsimiseen.

1988 MAOLin edustajat selostivat yhdessä Biologian ja Maantieteiden Opettajain Liiton edustajien kanssa matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opetusongelmia kansanedustajille. Monien työryhmien ja vaiheiden kautta vuonna 1990 kouluhallitukselle myönnettiin peruskoulun opetussuunnitelmaperusteiden tarkistusehdotus ja koulumuodon matemaattisten aineiden tuntijakoehdotus opetushallitukselle keväällä 1991.

Vuonna 1986 Dimensio-lehti julkaistiin ensimmäisen kerran. Tämän lisäksi 80-luvulla MAOL-Palvelusta tuli oma yhtiönsä, josta muodostui lopulta kustannusyhtiö MFKA-Kustannus Oy. 80-lukua tähditti myös suuret sääntömuutokset, jotka hyväksyttiin vuonna 1985. Muutokset vaikuttivat liiton organisaatiorakenteeseen merkittävästi. Henkilöjäsenten sijasta liiton jäseniksi tulivat paikalliset rekisteröidyt matemaattisten aineiden opettajien yhdistykset – paikalliskerhot.