Close menu
Close menu

Tunnistaudu

Kirjaudu

Etkö ole vielä jäsen?

Liity jäseneksi

1.6 Tietotyypit

1.6 Muuttuja ja sen tyyppi, funktiot ja parametrit

Muuttuja on tietokoneen muistissa oleva paikka, jonne voi tallettaa tietoa myöhempää käyttöä varten. Muuttujan voi ajatella ikään kuin nimelliseksi lokeroksi, jonne talletetun tiedon voi myöhemmin muuttaa. Tieto tallennetaan muuttujaan = -komennon avulla, esimerkiksi a = 5, b = ’heippa’ tai c = [1, 2, 5].

Tiedon tyyppejä ovat mm:

int (Integer): Kokonaisluku.

float: Liukuluku (~desimaaliluku).

str (String): Merkkijono (yleensä tekstiä). Merkkijono on aina syötettävä ”hipsuissa”, eli esimerkiksi ’merkkijono’.

bool (Boolean): Totuusarvo, eli tosi (True) tai epätosi (False).

list: Listat, voivat sisältää mitä tahansa edellä mainittuja. Jäseniä voi muuttaa, lisätä ym. Listat syötetään hakasulkujen sisässä, listan jäsenet pilkulla erotettuina.

tuple: Lista, jonka jäseniä ei voi muuttaa. Tuplet syötetään kaarisulkujen sisällä, listan jäsenet pilkulla erotettuna.

Python-kielessä tietokone ymmärtää automaattisesti, minkä tyyppinen siihen talletettu tieto on, ja osaa siten käsitellä tietoa oikein.
Esimerkiksi muuttujan a = 5 kohdalla tulkki ymmärtää, että kyseessä on kokonaisluku (int), ja osaa tehdä sillä esimerkiksi laskuja.
Toisaalta muuttujan b = ’esimerkkisana’ kohdalla tietokone ymmärtää, että kyseessä on merkkijono (str), ja osaa laskea siitä merkkien määrän tai järjestää kirjaimet uudelleen. Merkkijonoja eli sanoja tai lauseita käsiteltäessä suositeltavampaa on käyttää yksinkertaisia suoria hipsuja ja varata varsinaiset lainausmerkit tekstin käsittelyyn (suorat hipsut löytyvät näppäimistöltä Enter ↵-nappulan vierestä). Python-kielen versiosta riippuen tietokone ymmärtää myös erilaisia heitto- ja lainausmerkkejä.

Tiedon tyypin voi tarkistaa Python-kielessä komennon type(tieto) avulla. Type() on funktio, eli koodinpätkä, jolla on oma nimi, ja joka suorittaa jonkin toiminnon. Monet funktiot tarvitsevat toimiakseen jonkin lisätiedon, parametrin, joka kirjoitetaan sulkujen sisään. Type()-funktio siis määrittää parametriksi annetun tiedon tyypin.

Joissakin Python-kielen versioissa ja joissakin ohjelmointiympäristöissä käy niin, että jakolaskun tulos on aina tyyppiä float riippumatta siitä, meneekö jakolasku tasan vai ei. Murtolukuja sekä liukulukujen ja murtolukujen välistä yhteyttä käsitellään erikseen kappaleessa 2.3.

Esimerkkejä tietotyypin määrittämisestä toimintaikkunassa:

1.6.1 type toimintaikkunassa.png

Samat esimerkit tietotyypin määrittämisestä editorissa:

1.6.2 type editorissa.png

Tuloste:

1.6.3 type tulosteessa.png

Harjoituksia tietotyypeistä

1. Kirjoita toimintaikkunaan komento type(5) ja paina Enter ↵.

2. Kirjoita toimintaikkunaan komento type(’esimerkkisana’) ja paina Enter ↵.

3. Kirjoita editoriin komento print(type([1, 2, 3]) ja aja ohjelma.

4. Kirjoita editoriin komento print(type(True)).

5. Kirjoita editoriin komento, jolla saat selville luvun 5,77 tyypin (huomaa, että ohjelmoitaessa desimaaliluvun kokonaisia ja desimaaliosaa erottaa piste eikä pilkku)

6. Kirjoita editoriin komento, jolla saat selville laskun 15÷5 tyypin (huomaa, jakolasku kirjoitetaan vinoviivan / avulla)

7. Kirjoita editoriin komento, jolla saat selville laskun 4∙5 tyypin (huomaa, kertolasku kirjoitetaan tähtimerkin * avulla)

8. Mitä tapahtuu, jos kirjoitat edellisen esimerkin muodossa 4∙5.0?

Ratkaisut:

H 1-2:
1.6.4 ratkaisut 1-2.png
H 3-8:
1.6.6 ratkaisut tulosteessa.png

Tuloste:
1.6.6 ratkaisut tulosteessa.png